Hilman matkassa

Hilman matkassa kuvaa syvää kotiseuturakkautta synnyin- ja asuinpaikkaa kohtaan Karjalassa. Kuolismaasta evakkoon joutuminen merkitsi muutosta ja irtautumista monista tutuista asioista ja ihmisistä. Kaunis kotipiha, tutut polut ja metsät, ahkerin käsit tehdyt ruokavarastot oli jätettävä sotatantereelle. Palatessaan takaisin poltetuille raunioille Hilma ja Josua olivat valmiita tekemään työtä oman elämänsä eteen; rakentamaan, viljelemään ja kunnostamaan tilaa. Toisen lähdön jälkeen paluuta ei enää ollut. He sopeutuivat uuteen elämään monissa evakkopaikoissa ja viimeiseksi he saivat uuden kodin Issakassa, mutta kaipuu ja ikävä Karjalaan säilyi heissä koko loppuelämän.

Toivo Korpelainen on Hilman nuorimman tyttären, Eilan, aviomies jo 65 vuoden ajan. Hän on kuunnellut ja kirjoittanut käsin tarkasti muistiin kaiken, mitä Eila on kertonut vanhempiensa ja sisarustensa elämästä Kuolismaassa sekä evakkomatkoista. Toivo Korpelainen eli lapsuus- ja nuoruusvuotensa maaseudulla, joten hän osaa kuvata tarkasti erilaisia maatilan töitä, kuten propsisavottaa ja rukiinpuintia. Myös Toivo on ollut perheensä kanssa evakossa ja kokenut sodan tuoman epävarmuuden.