Kohtalon kellot

Alkukesällä 1827 Catharina haaveilee romanttisesta rakkaudesta, mutta on kihlautumassa Oskar-serkkunsa kanssa turvatakseen isänsä nahkurinverstaan tulevaisuuden. Turun tuomiokirkon kellojen soitto muuttaa Catharinan kohtalon ja johdattaa hänen tielleen punatukkaisen komistuksen, Joakimin. Syyskuisena iltana palokellot alkavat lyödä taukoamatta. Turku palaa tuhkaksi, ja tuhkaan hautautuvat myös Catharinan kauniit unelmat. Mitä jää jäljelle? Parantaako aika haavat? Onko rakkaus lopulta suurin kaikista? Tarina kulkee 1820- ja 1830-lukujen vaihteen Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Tutuiksi tulevat myös Fredrika Tengström ja Johan Ludvig Runeberg sekä Elias Lönnrot ja runoilijaneito Augusta Lundahl. Catharina hengitti syvään sisäänsä sireenien huumaavaa tuoksua. Hän taittoi käteensä kukinnon ja hyväili sen sametinpehmeää pintaa. Lumoavan kauniita sinipunaisia ja valkeita kukkia kantavat pensaat kaartuivat viehkeästi Aurajoen rantaa ja vastarannalla, Unikankareen kummulla ylväänä kohoavaa Turun tuomiokirkkoa kohti. Siinä se seisoi muurin ympäröimänä monen monituista kertaa muotoaan muuttaneena, kun vuosisatojen varrella tuli oli tehnyt tuhoaan sekä itse kirkossa että ympäröivissä rakennuksissa. Kirkonkellot olivat soineet milloin vanhassa matalassa kellotornissa, milloin taivaita kohti kohoavassa päätornissa. Siellä ne nytkin odottivat soittajaansa kauniisti kaareutuvan tornin huipulla.

Merja Kurkinen on koulutukseltaan terveydenhuollon maisteri ja sairaanhoidon opettaja. Jäätyään eläkkeelle kliinisen tutkimuksen johtajan tehtävistä hän on johtanut perustamaansa Eliisa-teatteria ja kirjoittanut teatterille kymmenittäin historiallisia näytelmiä ja tarinallisia konsertteja. Hän on myös suunnitellut kaikki teatterin esitysten aikakausien mukaiset puvustukset. Historiakiinnostus johti esikoisromaanin syntymiseen. Historiallista romantiikkaa edustava Kohtalon kellot tapahtuu vuosina 1827-1832 Turussa, Tampereella ja Helsingissä.