Kun kotona ei ole tilaa

Psykoterapeutiksi kouluttautuva Fiona kohtaa vapaaehtoistyössään sellaista julmuutta, jota ei olisi uskonut koskaan joutuvansa todistamaan. Kuinka hän selviää taistellessaan niitä vääryyksiä vastaan, joita niin monet lapset kotonaan joutuvat kestämään? Varsinkin Jesse, hänen suojattinsa vuosien takaa. Mikä on Fionan todellinen rooli ja miten hän päätyi tällaiseen työhön?Itsesyytöksiltä ei voi välttyä vaikka halu tehdä hyvää kumpuaakin suoraan sydämestä. Teos käsittelee lastensuojelun toimimattomuutta, aikuisten itsekkyyttä ja kyvyttömyyttä toimia kasvattajina vaikka äitejä ja isiä ovatkin. Vanhemmuus ei kuitenkaan vielä merkitse mitään, jos lapsen rooli aikuisen elämässä on olla lähinnä riesana, jonka voi unohtaa tuntikausiksi omaan huoneeseen itsekseen. Minkälainen on sellainen äiti, jolle lapsi merkitsee vain elatusmaksuja?

Olen kirjoittanut aina. Kirjoitan silloinkin kun mielestäsi en näytä siltä. Aivoissani on kai erityinen tallennustila asioille, joista osa päätyy kirjan kansien väliin. Työkseni teen ihan jotain muuta kuin kirjoitan, olen optisten laitteiden virittäjä ja testaaja, myös kokoonpanija. Ja vaikka olen enemmän introvertti kuin ekstrovertti, en usko että viihtyisin vain yksin kotona kirjoittamassa. Uskon että siksi kirjani ovat elävän tuntuisia, koska minä tahdon kokea oikeasti asioita. Tarinoissa on aina jotain mikä on totta.