Luottamus ja kansalaisuuteen kasvaminen

Kansalaiset rakentavat yhteistyöllä hyvinvointiyhteiskuntamme. Jokaisella pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua, rakentaa elämäänsä ja kuulua yhteisöön. Koulun tehtävä on kansalaiseksi kasvun tukeminen ja hyvän elämän mahdollistaminen. Tällöin tarvitaan paitsi inhimillisen pääoman (tiedot ja taidot) myös sosiaalisen pääoman erojen tasoittamista. Se on mahdollista vain luottamuksen läpäisemässä toimintaympäristössä. Mitä tarkoittaakaan sosiaalinen pääoma? Miten se edistää yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia? Miksi siitä koulutuksen yhteydessä puhutaan kuitenkin kovin vähän? Miten tämän annetun tavoitteen on tarkoitus toteutua koulussa, millaista on sosiaalisen pääoman kartuttamisen pedagogiikka? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia. Olemme löytäneet selvän yhteyden aikaisemmissa kirjoissamme kuvatun yhteisöllisen kehitystyön ja koulun sosiaalisen pääoman kartuttamisen välille. Ajattelemme, että sosiaalinen pääoma kertyy lasten arjessa ja sen jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa, joten sitä tulisi myös koulussa tavoitteellisesti ohjata. Kirja jakautuu viiteen osaan. Ensin käsittelemme sosiaalisen pääoman käsitettä ja siihen liittyviä haasteita. Toisessa osassa tarkastelemme miten koulun nykyiset rakenteet ja käytännöt heijastavat opetussuunnitelmaa ja sopivat tai estävät sosiaalisen pääoman kartuttamisen tehtävää. Kolmannessa osassa esittelemme sosiaalisen pääoman kertymisen ehtoja. Neljännessä osassa kuvaamme ryhmäilmiöitä opettajien tueksi heidän kehittäessään inhimillisen ja sosiaalisen pääoman pedagogiaan liittyviä vuorovaikutusrakenteita. Luvussa viisi kuvaamme sosiaalisen pääoman pedagogiaan liittyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Kirja sisältää lainauksia vuosien ajan pienryhmissä yhteisöllisyyteen ohjattujen luokkien oppilailta.