Rantakukka - Ystävä ja vihollinen

Kauneudestaan kuuluisa rantakukka on maailmalla laajalle levinnyt kosteikkokasvi, jonka merkitys luonnolle on merkittävä sekä hyvässä että pahassa. Eniten huomiota alun perin eurooppalainen kasvi sai kulkeuduttuaan ihmisten mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa meillä harmittomasta kaunottaresta on tullut todellinen riesa. Tulokas levisi nopeasti rantauduttuaan itärannikolle Massachusettsiin vuonna 1831. Länsirannikon Kalifornian rantakukka saavutti jo 1895. Tuorein valloitus on Louisiana, josta laji tavattiin ensi kerran vuonna 2018. Voimakkaana kilpailijana rantakukka syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä. Kilpailukyvyn salaisuuksia ovat suuri siementuotanto ja kasvin koko. Risteytymisten kautta syntyneet muodot kasvavat jopa kolme kertaa eurooppalaisia rantakukkia kookkaammiksi. Yhdysvalloissa rantakukan istuttaminen, siirtäminen ja kaupittelu on kiellettyä parissakymmenessä osavaltiossa. Luonnossa haittalajia pyritään rajoittamaan tuomalla Euroopasta rantakukan luontaisia vihollisia, kasveja syöviä lehtikuoriaisia. Rantakukka sopeutuu ilmaston muutoksiin säätelemällä tarkoituksenmukaisesti kasvu- ja kukinta-aikataulujaan.

Kirjoittaja on turkulainen biologi, ex-yliopistonlehtori ja ympäristötoimittaja, joka on julkaissut kasvitieteen, hydrobiologian ja ympäristötieteen aloilta yli 40 tieteellistä artikkelia ja kolme ympäristötieteen oppikirjaa 1990-luvulla sekä uusimpina teokset Strategies in Phragmites australis in a Rapidly Changing River Delta (Lambert Academic Publishing, 2018) ja Ekoturismi ja eläinten hyvinvointi (Books on Demand, 2018).