Tyttö tunturista

Jokin vaisto veti Inga-Maria, tunturin rinteessä olevalle, vanhalle saamelaisten uhripaikalle. Vanhat uskomukset seidoista ja tarinoista, tuntuivat alkamaan elämään hänen päässään. Ei hän niihin kuitenkaan tosissaan uskonut. Mutta eräs kesäyö ja yllättävä kohtaaminen autiotuvalla muuttaa kaiken. Entiseen ei ole paluuta ja tulevaisuus pelottaa. Tapahtuiko kaikki oikeasti vai näkikö hän unta. Tämä tarina kertoo naisesta, joka isänsä kanssa pyörittää porotilan arkea. Hänen äitinsä kuoli tytön ollessa viisivuotias. Lapin ankara luonto, varsinkin talvella asettaa yllin kyllin haasteita elämiseen. Matkamuistojen valmistaminen ja juuri perustettu osuuskunta tarjoaa mukavasti töitä, melkein koko kyläyhteisölle. Osuuskunnan synnyn myötä paljastuu erään suvun tarina. Alkaen 1890-luvun lopulla kullankaivuulla rikastuneesta kantaisästä, edesmenneeseen kyläkauppiaaseen, Almaan. Lopulta suku tulee hyvinkin lähelle Inga-Marin omaakin elämää.

Olen syntynyt Lapissa, vuonna 1947. Sen takia on selvää, että Lappi ja lappilaiset tuntuvat omalta heimolta. Tämä tarina on fiktiota, mutta voisi olla tottakin. Olen kirjoitellut runoja ja muita tarinoita aikaisemminkin, jopa julkaissutkin. Tämä on ensimmäinen pitkä romaanini. Koko aikuisikäni olen asunut Etelä-Suomessa. Mutta kesäisin veri vetää pohjoiseen mökille, pienen järven rannalle.