Varrimassa

Varriistâllâm tarkoittaa inarinsaamelaisten vuotuismuuttoa kesä- ja talvipaikkojen välillä. Annikki varrii hapuillen kohti aikuisuutta. Ei hän täysin koditon ole, silti kodin kaipuu nousee esiin vahvasti. Toistuvat pelot vaikeuttavat hänen elämäänsä. Läheisten ihmisten tukiverkko on tärkeä. Opettaja Hakosalonkin vaikutus Annikin elämässä jatkuu yli kansakoulu ajan. Kun nuori Annikki liikkuu luonnossa, niin veneen ja veden vuoropuhelu, puron solina ja monet muut äänet muuttuvat hänen päässään musiikiksi.

Neta, alunperin Aune Annikki, syntyi Inarin kalastajasaamelaiseen perheeseen. Hän oli seitsemästä lapsesta toiseksi vanhin. Neta leikki usein toisten lasten kanssa varrimisleikkejä. Enteellistä, voinee sanoa leikillisesti. Netalle kertyi muuttoja paikasta toiseen tavallista enemmän. Jo ennen koulua oli kaksi evakkoreissua. Sitten kansakouluaikaan Neta varri joka syksy koulun asuntolaan, josta lukukausien aikana pääsi käymään vanhempiensa luona vain kolme kertaa. Aikuisena Netan asuinpaikat vaihtuivat puolison työn mukaan. Hän osallistui jokaisella paikkakunnalla naisjärjestöjen toimintaan, harrasti kansalaisopistoissa käsitöitä, lausuntaa, ja lauloi kuoroissa. Neta pysähtyi viimein Leppävirralle. Lähti politiikkaan, valittiin kultturilautakuntaan, jossa toimi puheenjohtajana. Neta jäi leskeksi ennen kuin ehti täyttää 50 v. Silloin hän jättäytyi politiikasta. Tilalle tulivat kansalaisopiston harrastukset. Neta on käynyt kirjoituskursseilla eri puolilla Suomea. Vuonna 2004 Maaseudun Sivistysliitto julkaisi antologian: "Edessä uudet ulapat", ja vuonna 2009 "Punainen hame", joissa on myös Netan elämänkaarikirjoituksia.