Jako ja Jenny
Autor: | Jouni A. Vest |
---|---|
EAN: | 9789528041160 |
eBook Format: | ePUB |
Sprache: | metaCatalog.groups.language.options.suomi |
Produktart: | eBook |
Veröffentlichungsdatum: | 22.06.2022 |
Kategorie: | |
Schlagworte: | merimieselämää newyorkilaiselämää rakkauskertomus siirtolaistarina |
10,99 €*
Versandkostenfrei
Die Verfügbarkeit wird nach ihrer Bestellung bei uns geprüft.
Bücher sind in der Regel innerhalb von 1-2 Werktagen abholbereit.
Tämä romaani on kertomus Jakon ja Jennyn yllättävästä kohtaamisesta 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä Pohjois-Amerikan itärannikon suurkaupungissa. Lukijat voivat seurata kahden yhteiskunnan pienimpiin kuuluneen henkilön ihmeellisen rakkaustarinan ja heidän epätodennäköisen sosiaalisen nousunsa nopeasti kehittyvässä kansojen sulatusuunissa. Jenny on irlantilaistaustainen toisen polven siirtolainen. Entisellä merimiehellä Jakolla taas on pohjoisnorjalainen tausta ja hän on vahingossa ajautunut Amerikkaan ja tällöin törmännyt majatalon palvelijattareen, tulevaan vaimoonsa. Tässä kirjassa kuvaillaan majatalon maanläheisen pariskunnan ponnisteluja tulevaisuutensa turvaamiseksi. He saavat läheltä seurata uuden ajan tuloa mahtavaan kotikaupunkiinsa. Rakastavaiset lähtevät traagisesti suuren finanssikriisin aikoihin.
Olen saamelaistaustainen (Tenon varrelta Utsjoen kunnasta) ja nykyisin jo eläkeläinen. Opiskelin 1970-luvulla matematiikka Helsingin yliopistossa, ja olen vuodesta 1982 lähtien asunut Pariisissa. Kirjallisuus on pienestä pitäen kiinnostanut minua. Olen täällä ulkomailla asuessani julkaissut muutaman romaanin äidinkielelläni ja minulta pitäisi piakkoin ilmestyä saameksi kaksi kirjaa Norjan puolella toimivassa saamelaiskustantamossa. Olen toiminut myös kääntäjänä. Olen saamentanut muun muassa Mukkaa (Maa on syntinen laulu; Laulu Sipirjan lapsista) sekä Rosa Liksomin Yhden yön pysäkin. Minä olen pitkään asunut kaukana synnyinseudultani, joten tiedän varsin hyvin, mitä merkitsee muualla asuminen, tietty juurettomuudentunne ja syrjäytymisen riski. En ole kuitenkaan Lampi-romaanin päähenkilön tavoin kääntänyt selkääni lähtökohdilleni vaan olen aikojen saatossa aika vaikeidenkin vaiheiden jälkeen oppinut hyväksymään etnisen taustani. Minulla on pöytälaatikossani suomenkielisiä kirjoitelmia, jotka haluaisin saada julkaistuksi. Nyt eläkeläisenä haluaisin keskittyä kirjoittamiseen. Olen naimisissa ranskalaisen lingvistin kanssa ja meillä on poika, jonka toisena kotikielenä on ollut suomi.
Olen saamelaistaustainen (Tenon varrelta Utsjoen kunnasta) ja nykyisin jo eläkeläinen. Opiskelin 1970-luvulla matematiikka Helsingin yliopistossa, ja olen vuodesta 1982 lähtien asunut Pariisissa. Kirjallisuus on pienestä pitäen kiinnostanut minua. Olen täällä ulkomailla asuessani julkaissut muutaman romaanin äidinkielelläni ja minulta pitäisi piakkoin ilmestyä saameksi kaksi kirjaa Norjan puolella toimivassa saamelaiskustantamossa. Olen toiminut myös kääntäjänä. Olen saamentanut muun muassa Mukkaa (Maa on syntinen laulu; Laulu Sipirjan lapsista) sekä Rosa Liksomin Yhden yön pysäkin. Minä olen pitkään asunut kaukana synnyinseudultani, joten tiedän varsin hyvin, mitä merkitsee muualla asuminen, tietty juurettomuudentunne ja syrjäytymisen riski. En ole kuitenkaan Lampi-romaanin päähenkilön tavoin kääntänyt selkääni lähtökohdilleni vaan olen aikojen saatossa aika vaikeidenkin vaiheiden jälkeen oppinut hyväksymään etnisen taustani. Minulla on pöytälaatikossani suomenkielisiä kirjoitelmia, jotka haluaisin saada julkaistuksi. Nyt eläkeläisenä haluaisin keskittyä kirjoittamiseen. Olen naimisissa ranskalaisen lingvistin kanssa ja meillä on poika, jonka toisena kotikielenä on ollut suomi.