Lampi

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Tukholman alueelle. Romaanin päähenkilö muuttaa Ruotsiin 1960-luvulla jostain taka-Suomesta - synkkien kuusikoiden ja ihanien järvimaisemien maasta. Traumaattisten lapsuus- ja nuoruuskokemustensa takia hän on päättänyt aloittaa kaiken alusta vieraalla maaperällä ja pyrkii samalla katkaisemaan kaikki siteet entiseen elämäänsä. Uudessa elinympäristössään juureton maahanmuuttaja ei hakeudu muiden suomalaisten joukkoon vaan ylimielisesti halveksien karttelee heitä ja paremmin heiltä kätkeytyäkseen "ruotsalaistaa" supisuomalaisen etunimensä. Sattuman oikusta Peter tutustuu Monikaan, mikä muuttaa tyystin varattoman maahanmuuttajan elämän. He menevät naimisiin ja heille syntyy kaksi lasta, Stephanus ja Sibylla. Vaimonsa välityksellä Peter kokee sosiaalisen nousun ja astuu yläluokan piireihin. Hän pääsee töihin appiukkonsa yritykseen ja parantelee nopeasti asemiaan ulkomarkkinoiden sisällä. Myös Monika on monien traumojensa vanki, joten on arvattavissa että mitään toimivaa avioliittoa heidän välilleen ei voi syntyä. Peter ottaa tehtäväkseen poikansa kasvatuksen. Hän on päättänyt tehdä tästä "uuden ihmisen" ja tekee kaikkensa sen eteen, että hänen poikansa ei tarvitsisi kokea sitä samaa, mitä hän itse ja hänen isänsä olivat joutuneet kokemaan. Hänen ihan vilpittömät hyvät tarkoituksensa ja vanhemman vastuu jälkikasvustaan kääntyvät kuitenkin häntä itseään vastaan ja lopulta tuhoavat hänet. Tämä ei ole perinteinen siirtolaisromaani, vaan se kertoo Peter K:n traagisen elämäntarinan. Kirjassa on kaksi kertojaminää: Peter ja hänen tyttärensä Sibylla. Peterin piinavien muistikuvien välityksellä lukija tutustuu häneen. Peterin kuoltua Sibylla päättää tehdä tutkielman isästään. Hän lähtee tutkimusmatkalle isänsä lapsuudenseutuun selvittääkseen, mistä oikein on ollut kysymys.

Olen saamelaistaustainen (Tenon varrelta Utsjoen kunnasta) ja nykyisin jo eläkeläinen. Opiskelin 1970-luvulla matematiikka Helsingin yliopistossa, ja olen vuodesta 1982 lähtien asunut Pariisissa. Kirjallisuus on pienestä pitäen kiinnostanut minua. Olen täällä ulkomailla asuessani julkaissut muutaman romaanin äidinkielelläni ja minulta pitäisi piakkoin ilmestyä saameksi kaksi kirjaa Norjan puolella toimivassa saamelaiskustantamossa. Olen toiminut myös kääntäjänä. Olen saamentanut muun muassa Mukkaa (Maa on syntinen laulu; Laulu Sipirjan lapsista) sekä Rosa Liksomin Yhden yön pysäkin. Minä olen pitkään asunut kaukana synnyinseudultani, joten tiedän varsin hyvin, mitä merkitsee muualla asuminen, tietty juurettomuudentunne ja syrjäytymisen riski. En ole kuitenkaan Lampi-romaanin päähenkilön tavoin kääntänyt selkääni lähtökohdilleni vaan olen aikojen saatossa aika vaikeidenkin vaiheiden jälkeen oppinut hyväksymään etnisen taustani. Minulla on pöytälaatikossani suomenkielisiä kirjoitelmia, jotka haluaisin saada julkaistuksi. Nyt eläkeläisenä haluaisin keskittyä kirjoittamiseen. Olen naimisissa ranskalaisen lingvistin kanssa ja meillä on poika, jonka toisena kotikielenä on ollut suomi.